Saippua

Aloitin saippuan teon syksyllä 2013. Tein ihan perus saippuaa, usein ilman värejä ja hajusteita. Ihanaa oli huomata miten hyvältä omatekoinen saippua voi iholla tuntua. Se hurja kuivan ihon rasvausralli jäi jo heti seuraavana talvena pois. Enää vain kasvot ja kantapäät tarvitsivat kosteusvoidetta.  Vähitellen  youtubessa tuntien opiskelujen jälkeen uskaltauduin kokeilemaan värejä ja tuoksuja enemmän.

Tässä avocadosaippuaa. Väreinä sinistä saippuaväriä ja levää. Tuoksuna taisi olla sammaltuoksuöljy. Ja olin niin iloinen noista kiekuroista.




Sitten kokeilin mansikkasaippuaa, reseptiä en kyllä enää muista. Mansikka oli tuoksuna ja väriä käytettiin.


Saippuan teko vei kertakaikkiaan täysin mukanaan. Tietoa halusi lisää ja oppia myös uusia juttuja.
Saippuan paketointiin piti löytää oma tyyli ja malli. Sillkipaperi suojaa kevyesti saippuaa ja antaa sen hengittää, mutta pitkässä säilytyksessä se ei tahdo kestää. Sellofaani taittuu erikoisenkin mallisen saippuan päälle, mutta etiketin kiinnittäminen on taas haasteellista. Koin kuitenkin tärkeänä pakata saippuan nähdäkseni mitä sille säilytyksessä tapahtuu ja pysyn ajantasalla saippuan valmistusajankohdasta.



Alkuun tein saippuaa pelkästään maitopurkeissa. Erilaisten muottien etsintä ja kokeilu alkoi. Silikoniset muotit osoittautuivat kaikkein toimivammiksi. Ne ovat riittävän pehmeitä, jolloin saippuan saa siitä kokonaisena irti. Toki pitää malttaa odottaa saippuan jähmettymistä riittävän pitkään. Kevät 2014 meni pienimuotoisesti kokeillen ja harjoitellen.

 Kesällä 2014  pidimme taideyhdistys Ultramarinin jäsenten kanssa saippuapäivän. Opettelimme saippuan valmistuksen perusteita ja teimme erilaisia aika luonnollisia saippuoita. Värjäilimme niitä luonnon materiaaleilla ja keittiöstä löytyvillä aineksilla.Hauskaa oli ja kilttejä oppilaita.

Kuvioita tehtiin haarukalla. Päälle ripoteltiin
mm.kahvinporoja ja ruusun terälehtiä.
 Muotteina toimi kaikenlaiset mukit ja rasiat mitä kotoa löytyi.

 Saippuat leikkelimme vasta kukin kotonaan seuraavana päivänäjoten valmiista saippuoista ei saatu yhteiskuvia.




          Kesällä piha kukki valtoimenaan  voikukkia. Kun niiden hyvistä ominaisuuksista oli lukenut, niin oli pakko kokeilla voikukkien käyttöä saippuan valmistukseen. Laitoin kukat purkkiin ja öljyä päälle ja muhimaan ikkunalle aurinkoon,kuten yhdessä ohjeessa neuvottiin tekemään. Melkoisen pian alkoi päälle ilmestyä homeläikkiä ja homma meni uusiksi. Seuraavana laitoin kukat ja öljyn vesihauteeseen muhimaan muutamaksi tunniksi. Valmis voikukilla terästetty, siivilöity öljy käytettiin sitten saippuan valmistukseen.                          

 
Syksyllä 2014 jatkui saippuan valmistus uudella innolla jo tulevaa Joulua ajatellen.



Laventelisaippua

Appelsiinisaippua,supersuosikkini. Koristeena omalla pihalla kasvanutta kehäkukkaa.

Tällainen saippua syntyy vain kerran. Tavoittelin mirhaa ja suitsuketta kuvaavaa Joulusaippuaa..

Tässä kuusisaippuassa tavoittelin kuusi- fiilistä  swirl-tekniikkaa käyttämällä. Lopputulos ei ollut ihan sitä mitä olin suunnitellut mutta hauska saippua ja ihana kuusen tuoksu.


Saippuat pakattiin Jouluisiin paketteihin.







Lisäksi oli vielä:

Tervainen lakritsisaippua. Aiemmin tekemäni tervesaippua oli liian vahva joten vuolin sen suikaleiksi ja lisäsin lakritsilla tuoksutettuun massaan. Nami nami, ihan kuin tervaleijonaa.


Suolasaippua ryyditettynä kehäkukan terälehdillä ja mangotuoksuöljyllä.

Ihana suklaakukka.
 

Lakritsisaippua

Eteerisellä appelsiiniöljyllä tuoksutettu suolasaippua.

 

Appelsiinisaippua oli niin herkullista että vietiin käsistä ja uusi satsi piti tehdä vielä ennen joulua.





Alkuvuonna 2015 piti kehitellä ystävänpäivä -saippuoita.

                            
                                 Miten ruusun tuoksuöljy voikaan tuoksua niin oikealle ruusulle.


 Tein koristeeksi pienissä suklaan tekoon tarkoitetuissa silikonimuoteissa sydämiä, jotka painelin isompiin saippuoihin.
 Sydänteema jatkui....

Näistä saippuoista tuli yksi suosikkini. Captivate tuoksuöljy sopi teemaan mainiosti.

 Väri muuttui kovasti saippuan kypsyessä.


Saippuan tekeminen on siitä käsittämätöntä puuhaa, että joskus jokin vain menee pieleen. Tälle ilmiölle en ole löytänyt vielä mistään selitystä.
 Tein avocadosaippuaa ja laitoin puolen kilon satsiin puoli desiä ihan sileäksi soseutettua tuoretta avocadoa. Kun aloin irroitella saippuaa purkista, se näytti ihan kamalalta. Möykky oli ihan pehmeä ja haisi pahalle. Sen verran tutkin asiaa ennenkuin koko satsi lensi roskiin.
 Kummallisinta koko hommassa oli se että olin puolittanut saippuamassan ja toisesta puolikkaasta tein tämän allaolevan saippuan. Siitä tuli oikein mukava saippua. Eroa näissä kahdessa saippuassa oli värit ja tuoksuöljy.


Olisinpa kiinnostunut kuulemaan ilmiölle selityksen.

 Tässä näkee kun homma lähtee totaalisesti lapasesta...
Mielessä vain on niin paljon ajatuksia ja ideoita mitä haluaa toteuttaa. Onneksi talossa on hyvin kaappeja, minne saippuoita voi jemmata kypsymään ja odottamaan käyttöä. Ja mitään ei opi jos ei harjoittele.

Rikki menneitä ja muka ruman näköisiä saippuapaloja ei kannata heittää pois. Tässä paloina oli mansikan tuoksuinen saippua. Lisäsin palat ananaksen tuoksuiseen saippuamassaan ja tuloksena oli aika karkkimainen saippua.



Ruusu- ja perhosmuotin kokeilua.


 Erilaisia pakkaustyylejä.


Tämä pakkaustyyli on osoittautunut aika hyväksi.Saippuaa pääsee nuuskimaan ja naru pitää vyötteen paikallaan. Saippuahan kutistuu säilytyksen aikana.


Appelsiinisaippua ja äijäsaippua (oikealla)


Avocadosaippua

Appelsiinisaippua



2 kommenttia: